Organisaatiossa johdon tehtävänä on pitää suunta tulevaan ja ohjata työntekijöiden toimintaa tuon vision toteuttamiseen. Jotta nykyaikaisissa organisaatioissa tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, tarvitaan nykyaikaisia johtamisen keinoja. Johtamisessa tulisi käyttää tapoja, jotka tukisivat työntekijän sitoutumista organisaation vision tavoitteluun omaehtoisesti, omaa osaamistaan käyttäen, jakaen ja kehittäen. Uskon, että fasilitoinnin työkalujen avulla organisaatioiden tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa ryhmänä ja yksilönä.
Minua on kiehtonut jo pidemmän aikaa ajatus tulevaisuudesta, joka voidaan ajatella avoimena ja tyhjänä tilana täynnä mahdollisuuksia. Nuo mahdollisuudet ovat käsillä, mutta ilman ponnistelua ja jonkinlaista visiota tavoitteesta ne eivät toteudu nykyhetken kokemuksiksi. Organisaatioissa asetetaan tavoitteita tulevaisuuteen, joita sitten käytännön arjessa tavoitellaan työn tekemisen kautta.
Tulevaisuus luodaan dialogissa
Fasilitointi voidaan ajatella yksilöiden välillä tapahtuvana ohjattuna dialogina, joka muokkaa asiaa prosessimaisesti kohtaamisessa, kuuntelun ja puheen kautta. Dialogi on ihmisten välisen yhteyden kautta luotua muutosta, joka muokkaa ihmistä. Eija Vartiainen kuvaa dialogista mallia organisaation kehittämisen työvälineenä. Hän jakaa dialogisuuden assosiatiiviseen vuoropuheluun, assosiatiiviseen vuorokuunteluun ja ymmärtämisyhteyteen. Dialogissa on siis läsnä kolme eri elementtiä, jotka vaikuttavat dialogin osapuolissa: henkilön oleminen samanaikaisesti suhteessa sekä itsessään olevaan havainnoivaan ja tutkivaan puoleen, ns. tutkijatarkkailijaan, että kokevaan puoleen eli toimijaan.1
Tulevaisuuden luomisessa kyse on muutoksesta, nykyhetkessä tapahtuvasta tekemisestä, jonka kautta tulevaisuus on erilainen kuin se olisi ilman tuota tehtävää työtä. Fasilitointi toimii siten yksilöön vaikuttavana muutostekijänä, jota tehdään yhteydessä toiseen.
Fasilitointi sitouttaa
Organisaatiossa fasilitointi voi olla arkisen työn sujuvoittaja tai laajemmin ryhmiin vaikuttamisen keino organisaation muutostilanteissa. Palavereissa osallistavilla menetelmillä on kyky nopeuttaa päätöksentekoa, koska fasilitoinnin tehokkuus on kyvyssä selkeyttää, kiteyttää ja sanoittaa asioita yhteisen prosessin kautta. Fasilitoinnin keinoja on mahdollisuus käyttää organisaation johtamisen apuna esimerkiksi strategiatyössä.
Fasilitointiprosessissa mukana olevat luovat yhteistä ymmärrystä käsillä olevasta asiasta ja tätä kautta sitoutuvat siihen. Kokemus yhteisen ymmärryksen luomisesta vahvistaa tunnetta kuulluksi tulemisesta ja osallistumisesta. Tällöin ei ole enää kyse johdon luoman vision tavoittelusta, joka jalkautetaan ylhäältä alaspäin, vaan organisaation yhteisestä tavoitteesta, jota toteutetaan yksilöistä lähtevän voiman kautta.
Fasilitoija sytyttää ja johdattelee
Piritta Kantojärven mukaan fasilitointi on neutraalia ryhmäprosessin ohjaamista, jonka sisällön tuottamisesta vastaavat osallistujat. Tässä ryhmäprosessissa fasilitoijan tehtävänä on helpottaa prosessia.2 Fasilitoija voi olla myös tilaisuuden sytyttäjä ja johdattelija, joka herättää ja innostaa käsiteltävän aiheen äärelle. Hyvän fasilitoijan ei tarvitse olla pääroolissa, vaan enemmänkin tausta ja kaikupohja ryhmän äänille. Tällöin taitava fasilitoija pysyy näkymättömissä ja antaa ryhmässä tapahtuvalle muutosprosessille tilaa.
Taitava fasilitoija myös huomaa ja tunnistaa ryhmän jäsenten erilaiset temperamentit ja mielialat. Hänellä on kyky yhdistellä aluksi eriparisilta tuntuvia henkilöitä tekemään yhteistyötä ja tuupata asiasta sivupoluille harhautuneet henkilöt takaisin aiheen äärelle. Parhaimmillaan fasilitoitu tilaisuus soljuu ja ryhmässä syntyy uusia yhteyksiä ja oivalluksia.
Fasilitoimalla visio nykyhetken todellisuudeksi
Fasilitointi on tulevaisuuden luomisen käytännöllisiä apukeinoja, joilla yksilöiden ja ryhmien sisällä olevia tietoja, taitoja ja osaamista tuodaan näkyville. Fasilitoinnin avulla yksilön tai ryhmän tulevaisuuden vision on mahdollista toteutua helpommin nykyhetken todellisuudeksi.
Lähteet
- Vartiainen, Eija 2005. Dialogisuuden ymmärtäminen konsultoinnissa. Näkökulmana tutkiva konsultointi, relational consulting. Aikuiskasvatus 25 (2).
- Kantojärvi, Piritta 2012. Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Helsinki: Talentum.