Miksi vaikeista asioista ei puhuta organisaatioissa ja työpaikoilla? Olisiko fasilitoinnista apua tilanteeseen? Tässä tekstissä pohdin, miten organisaatio sokeutuu omille toimintatavoilleen. Organisaation vaarana on jäädä polkemaan paikalleen ja lopulta tuhoutua tai aloittaa kipeä kasvu.
Kohti dialogista johtamista?
Miten yritykset voisivat kehittyä kohti dialogista johtamista, jossa lähtökohtana on ottaa keskusteluun mukaan juuri ne ihmiset, joita kulloinenkin tilanne konkreettisesti koskettaa?1 Herätyksen aiheeseen täytyy tapahtua ylimmässä johdossa. Jos keskustelun kulttuuri ja henkilöstön osallistamisen käytännöt puuttuvat organisaatiosta, ei niitä luoda hetkessä. Luottamuksen ilmapiiri, jossa jokainen voi omana itsenään tuoda ajatuksensa turvallisesti esiin ja joka sallii sen, että kaikkien ääni tulee kuulluksi, kasvaa hitaasti. Johdon ja esimiesten on ensin haastettava omaa ajatteluaan, tutustuttava, opiskeltava ja lopulta omaksuttava, mitä dialogisella johtamisella tarkoitetaan ja mitä hyötyä osallistamisesta on. Vasta, kun käsitteet ovat selvät ja tahtotila muutokseen valmis, pystyy organisaatio aloittamaan aikamatkan nykyaikaan.
Miksi kirjoitan tästä juuri nyt? Minulla on työssäni ja työyhteisössäni ollut pitkään kummallinen olo. Olen havainnut asioita, joista ei puhuta. Ehkä ne eivät kuulu minulle, päätäntävaltani alle tai minun osallisuuttani ei niiden pohdintaan tarvita. Ketkä näistä aiheista keskustelevat? Vai sivuutetaanko ne kokonaan liian hankalina? Syntyy väistämättä tunne, että asioista ei todellakaan keskustella tai keskusteluja käydään epävirallisesti ja hyvin satunnaisesti.
Yksi aiheista, joista en kuule keskustelua, on yrityksen strategian toteuttaminen. Tukevatko esimiesten päivittäiset päätökset strategiaa? Miten vahvasti yrityksen arvot näkyvät toiminnassa? Toteutuvatko ne ja millä tavalla niitä mitataan? Nämä ovat vaikeita ja isoja kysymyksiä, joiden pohdintaan menee aikaa. Joissain organisaatioissa tätä kutsutaan strategiatyöksi.
Tulevaisuuden työntekijät kasvavat vuorovaikutusosaajiksi
Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen on tänä päivänä mukana kaikessa lasten ja nuorten tiedollisessa ja taidollisessa oppimisessa. Lapset ja nuoret ovat kasvaneet maailmaan, jossa keskustellaan, opitaan ja kehitytään yhdessä vuorovaikuttaen toisten oppilaiden ja opettajien kanssa. Miten ihmeessä organisaatiot, jotka ovat näiden taitojen osalta jämähtäneet 1990-luvulle, tulevat jatkossa pärjäämään omassa liiketoimintaympäristössään yhteistyökumppaneiden, työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa? Epäilen, etteivät mitenkään.
Dialogi ja yhdessä ajatteleminen, yrityksen menestyksen keskeiset työkalut, tarvitsevat aikaa. Työelämään kohta siirtyvät nuoret pitävät itsestään selvänä, että esimiehet luovat tilaa ja mahdollisuuksia hyvälle vuorovaikutukselle. Onko sinun yrityksesi valmis tähän haasteeseen?
Lähteet
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Dialoginen johtaminen. Verkkosivusto. Viitattu 4.9.2023.