Kehkeytyvän oppimisen ajatus kutsuu organisaatiot yhteisen ajattelun ja oppimisen äärelle etsimään ja kehittämään ratkaisuja monimutkaisessa ja moniselitteisessä maailmassa. Oppivaa organisaatiota rakennetaan vahvistamalla osallisuutta ja osallistumista tukevaa toimintakulttuuria systemaattisesti ja läpi koko organisaation. Osallistuva toimintakulttuuri on enemmän kuin vain fasilitoituja työpajoja ja muita osallistamisen menetelmiä; se on kokonaisvaltainen toiminnan tapa, joka mahdollistaa organisaation oppimis- ja muutoskyvykkyyden kasvamisen. Yhdistämällä kehkeytyvän oppimisen ja osallistuvan toimintakulttuurin organisaatio voi rakentaa vahvan perustan jatkuvalle oppimiselle, joustavuudelle ja menestykselle epävarmuuden täyttämässä toimintaympäristössä.
Kehkeytyvä oppiminen muutoksen ajurina
Kehkeytyvällä oppimisella viitataan periaatteisiin ja toimintatapoihin, jotka mahdollistavat organisaatioiden ja ihmisten oppimisen monimutkaisten haasteiden äärellä yhdessä ja niin, että aito muutos on mahdollista1. Monimutkaistuvassa maailmassa emme voi luottaa pelkästään siihen, mitä juuri minä tiedän menneisyyden tai kokemukseni perusteella, vaan meidän on löydettävä keinoja kiinnittyä yhteiseen, kollektiiviseen tietämiseen ja ymmärrykseen. Meidän on kyettävä jatkuvasti sekä sopeutumaan muutoksiin että ennakoimaan ja tunnistamaan muutosten tuomia mahdollisuuksia, toisin sanoen oppimaan muutoksen keskellä.
Kehkeytyvän oppimisen näkökulmasta ihmiset ovat oppineet vasta, kun he ovat tietoisia omasta ajattelustaan, osaavat havaita ja reflektoida oman ajattelunsa ja toimintansa seurauksia ja muuttaa niitä tarvittaessa. Oppimisen – eli paremman ajattelun ja toiminnan – tuloksena syntyy parempia ratkaisuja, joita kukaan yksittäinen ihminen ei olisi voinut saada itsekseen aikaiseksi.2 Kehkeytyvä oppiminen ei siis ole yksittäinen tapahtuma vaan kokonaisvaltainen olemisen ja tekemisen tapa, joka korostaa oppimisprosessin yhdistämistä päivittäiseen työhön ja organisaation toimintaan niin, että oppiminen ei ole pelkästään yksittäisten yksilöiden tai tiimien vastuulla.3 Osallistuvan toimintakulttuurin avulla organisaatioihin voidaan kehittää sellaisia rakenteita, prosesseja ja tekemisen tapoja, jotka mahdollistavat yksilöiden, tiimien ja koko organisaation yhteisen ajattelun – ja ajattelun ajattelun – nykyhetken ja tulevaisuuden haasteiden äärellä.
Tuekseen kehkeytyvä oppiminen tarvitsee seuraavat kuusi mahdollistajaa, joille organisaatioissa tulisi varmistaa niin tarvittava osaaminen kuin konkreettinen tila ja aika: 1) ymmärryksen ja tolkun saaminen (sensemaking), 2) rakentavat dialogit, 3) moninaisuutta arvostava vuorovaikutus, 4) epävarmuuden ja monitulkintaisuuden sietokyky, 5) systeeminen ajattelu sekä 6) reflektoivat käytänteet4. Näin oppimisesta tulee organisaation kyvykkyyttä soveltaa oppimaansa strategisesti ja menestyä epävakaassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja moniselitteisessä maailmassa.
Yhteisen ihmettelyn äärellä
Kutsuin koolle neljä kollegaani Metropolia Ammattikorkeakoulun osallistuvaa toimintakulttuuria kehittävästä asiantuntijatiimistä keväällä 2023. Asetuimme pohtimaan, miten osallistuvan työotteen avulla voitaisiin rakentaa sellaista toimintakulttuuria, joka mahdollistaisi yhteisen ajattelun ja oppimisen läpi organisaation.
Keskusteluamme inspiroivat edellä mainitut kehkeytyvän oppimisen mahdollistajat, joiden avulla reflektoimme kaikkea sitä, mitä olimme osallistuvaa toimintakulttuuria kehittäessämme nähneet, kuulleet ja oivaltaneet. Tässä artikkelissa jatkan yhteistä ajatteluamme ja jaan heränneitä oivalluksiamme ja – ehkä keskeneräisiäkin – pohdintojamme.
Psykologinen turvallisuus luo tilaa yhteiselle ihmettelylle
Keskusteluissa totesimme, että edellä mainitut kuusi kehkeytyvän oppimisen mahdollistajaa eivät ole mahdollisia ilman aitoa osallisuutta eivätkä ne ole neuvoteltavissa. Ne ovat perusta, jonka päälle organisaation tulee rakentaa kaikki tekemisensä, ei vain yksittäiset osallistamisen ja osallistumisen hetkensä.
Tämä edellyttää joustavaa ja avointa toimintakulttuuria, joka tukee kaikkien osallisuutta ja sellaisen ympäristön luomista, jossa oppimista voi tapahtua. Oppiminen on mahdollista psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä, joka sallii ja rohkaisee kokeiluihin, uusien ideoiden esittämiseen, eriävien mielipiteiden esittämiseen ja virheiden tekemiseen ilman pelkoa siitä, että tulee vähätellyksi, syrjityksi tai torjutuksi5. Ilman psykologista turvallisuutta yhteinen ihmettely, haparointi ja tolkun saaminen siitä, mitä oikeastaan on meneillään, tuloillaan tai tapahtunutkaan, jää vajavaiseksi tai äänekkäimpien näkemykseksi.
Onko tässä mitään tolkkua?
Sensemaking eli tolkun saaminen tarkoittaa prosessia, jossa pyrimme ymmärtämään ja järkeilemään toimintaamme rakentamalla erilaisia tulkintoja ja selityksiä siitä, mitä tapahtuu6. Se on kuin majakan valo pimeässä, joka auttaa meitä yhteisesti navigoimaan ja näkemään suuremman kuvan epävarmuuden keskellä.
Pohdimme sitä, että osallistamalla henkilöstöä yhteisiin ymmärryksen ja tolkun tekemisen hetkiin organisaatioissa on mahdollisuus tukea yhteistä, moniäänistä ajattelua siitä, millaisia tulkintoja erilaisiin ilmiöihin on löydettävissä, ja ennen kaikkea siitä, mitä tämä tarkoittaa meille. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että prosessi vaatii tilaa ja aikaa, jotta yksilöt voivat todella pysähtyä, pohtia ja jakaa tietoa yhdessä.
Yhteiset osallistavat hetket ovat kyllä askel oikeaan suuntaan, mutta ne vaativat sitoutumista ja jatkuvuutta. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä sitä, että saavutettu ymmärrys ja asenne siirretään näistä tilaisuuksista päivittäiseen toimintaan läpi koko organisaation. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta, sinnikkyyttä ja systemaattisuutta.
Kykymme sietää keskeneräisyyttä on ratkaisevaa
Sensemaking kulkee käsi kädessä systeemisen ajattelun kanssa. Systeemisen ajattelun ytimessä on käsitys siitä, että muutokset yhdessä osassa voivat heijastua koko systeemiin. Kaikki liittyy kaikkeen – emme voi ymmärtää järjestelmää tarkastelemalla vain sen yksittäisiä osia.7 Meidän tulee nähdä kokonaisuus, keskittyä yhteyksiin ja välttää sellaisten ratkaisujen luomista, jotka voivat luoda uusia ongelmia muualla.
Monimutkaistuvassa maailmassa emme voi kuitenkaan koskaan tietää kaikkea. Tämä edellyttää kykyä sietää epävarmuutta ja asioiden monitulkintaisuutta. Tämä ei ole vain yksilötaito. Ajattelemme, että tarvitaan ennen kaikkea fasilitoivaa, osallistavaa johtajuutta, joka ei taivu äänekkäimmän mielipiteen tai enemmistön paineen edessä, vaan osaa antaa tilaa myös hiljaisemmille äänille, vastakkaisille mielipiteille ja keskeneräisyydelle.
Emme voi koskaan saavuttaa täydellistä selkeyttä, joten kykymme sietää keskeneräisyyttä onkin ratkaiseva. Näemme, että meillä pitää olla rohkeutta päästää irti tarpeesta hallita ja suunnitella kaikkea etukäteen. Tähän liittyy leikin ja luovuuden elementti8. Tarvitsemme kykyä nähdä epävarmuus mahdollisuutena, rohkeutta kokeilla ja oppia näiden kokeilujen kautta.
Vuorovaikutuksen arkipäivää
Kehkeytyvä oppiminen tarvitsee tilaa synnyttää uutta, uskallusta luopua ennakko-oletuksista ja vanhoista ratkaisuista sekä viisautta tunnistaa se, mikä kannattaa säilyttää. Oppivan organisaation – ja osallistuvan toimintakulttuurin – systemaattinen rakentaminen edellyttää ja samalla vahvistaa työyhteisön reflektointi- ja dialogitaitoja.
Ajattelemme, että pyrkimyksen rakentavaan dialogiin tulee olla jatkuvaa, ei vain suurissa kokouksissa tai yksittäisissä tapahtumissa tapahtuvaa. Sen tulee olla läsnä arkipäivän keskusteluissa ja kohtaamisissa. Se on tapa toimia ja suhtautua toisiin ihmisiin avoimin mielin ja arvostaen.
Organisaation täytyy oppia myös pysähtymään aidosti reflektoinnin äärelle, tarkastelemaan toimintaa sekä kääntämään katse myös itseensä. Organisaatioissa tarvitaan aikaa ja rohkeutta keskustella yhdessä siitä, miten me teemme, ei vain siitä, mitä me teemme.
Olemme työssämme huomanneet, että osallistuvalla työotteella voidaan parhaimmillaan vahvistaa moninaisuutta arvostavaa vuorovaikutusta kutsumalla erilaisia ääniä ja näkökulmia tietoisesti yhteiseen dialogiin. Se mahdollistaa tilan luomisen kokonaisuuden tarkastelulle ja vallitsevien tulkintojen kyseenalaistamiselle.
Osallistuva toimintakulttuuri mahdollistaa ja edellyttää oppimista
Väitän, että kehkeytyvän oppimisen mahdollistajat ovat edellytys aidon osallistuvan työotteen ja toimintakulttuurin luomiselle. Ja toisin päin: aidosti osallisuuteen nojaava toimintakulttuuri on edellytys organisaation oppimiselle alati muuttuvassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä.
Organisaation täytyy tunnistaa, tunnustaa ja johtaa näitä elementtejä systemaattisesti läpi koko organisaation. Niiden täytyy olla mukana kaikessa arjen toiminnassa eikä jäädä pelkiksi tahroiksi strategiapapereihin. Muutoin osallisuus jää pintapuoliseksi eikä sen potentiaali tule kunnolla käyttöön. Pahimmillaan näin luodaan näennäisosallistamisen kulttuuri, jossa voidaan kyllä järjestää työpajoja ja käyttää muita osallistamisen tapoja, mutta jossa osallistujien aito vaikutusmahdollisuus jää uupumaan. Se taas lopulta uuvuttaa, kyynistää ja lamauttaa – ihan koko organisaation.
Yhdistämällä osallistuvan työotteen ja kehkeytyvän oppimisen periaatteet organisaatio voi rakentaa vahvan perustan jatkuvalle oppimiselle, joustavuudelle ja menestykselle epävarmuuden täyttämässä toimintaympäristössä. Se on enemmän kuin vain yksittäinen projekti. Se on elämäntapa, joka vaatii organisaatiolta ja sen jäseniltä sitoutumista, avoimuutta ja valmiutta kasvaa yhdessä.
Lähteet
- Emergent Learning n.d. What is Emergent Learning? Verkkosivusto. Viitattu 23.10.2023.
- Darling, Marilyn, Guber, Heidi, Smith, Jillaine & Stiles, James 2016. Emergent Learning: A Framework for Whole-System Strategy, Learning, and Adaptation. The Foundation Review 8 (1).
- Emergent Learning n.d.
- Chattopadhyay, Sahana 2019. Six Enablers of Emergent Learning. Medium. Verkkosivusto. Viitattu 23.10.2023.
- Edmondson, Amy n.d. Psychological safety. Verkkosivusto. Viitattu 5.11.2023.
- Weick, Karl, Sutcliffe, Kathleen & Obstfeld, David 2005. Organizing and the Process of Sensemaking. Organization Science 16 (4).
- Meadows, Donella 2008. Thinking in Systems: A primer. Chelsea Green Publishing.
- Huhtinen-Hildén, Laura 2023. Miniluento: Luovuus arjen ja elämän voimavarana (YouTube). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Katsottu 30.11.2023.