Joukkoistaisitko? Tapahtuman tekeminen yhdessä edistää osallisuutta

Tässä artikkelissa esittelemme joukkoistetun tapahtumatuotannon mallin, joka on erinomainen keino lisätä osallisuuden mahdollisuuksia työyhteisöissä tai vapaa-ajan toiminnassa. Kiteytetysti kyse on siitä, että kootaan joukko innostuneita ihmisiä toteuttamaan tapahtumaa jonkun heitä kiinnostavan tai heidän työtään koskettavan teeman ympärille. Tällainen työskentelytapa lisää osallisuuden, merkityksellisyyden ja toimijuuden kokemuksia monin tavoin, sillä ihmiset pääsevät aidosti vaikuttamaan ja toteuttamaan itseään innostavia tai arkeensa läheisesti kuuluvia asioita. 

Joukkoistetun tekemisen tapaa voi hyödyntää kaikenikäisten ja erilaisissa konteksteissa toimivien ihmisten kanssa niin erilaisissa työyhteisöissä kuin vapaa-ajallakin¹, joten voit napata tästä artikkelista ideoita omaan tekemiseesi. 

Joukkoistetun tekemisen peruselementit

Joukkoistaminen tarkoittaa hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa hyödynnetään yhteisön osaamista ja verkostoja jotakin määriteltyä tehtävää varten², esimerkiksi tapahtumaa joukkoistettaessa siis tapahtuman toteuttamiseen liittyviin tehtäviin.

Joukkoistamisessa toteutuu aina neljä elementtiä:
1. teeman ja tavoitteen määrittäminen
2. tekijöiden mukaan innostaminen
3. liikkeelle laskettavat joukkoistetut tehtävät
4. tekemisen mahdollistajat.

Esittelemme artikkelissa nämä elementit ja kerromme myös, mitä etuja joukkoistamisella on verrattuna perinteisen tapahtuman tekemiseen. 

Konkretisoimme asiaa kertomalla kokemuksia yhden käytännön esimerkin kautta. Esimerkkinämme on nuorten toteuttama taide- ja kulttuuripainotteinen Nuori Kulttuuri Festivalin 2023 Kuopio -monitaidefestivaali (ks. kuvio 1), jonka joukkoistettua toteuttamista fasilitoi Suomen Nuorisoseurat. 

Ilman teemaa ja tavoitetta tapahtumalla ei ole sydäntä

Ennen kuin joukkoistettuja tehtäviä voidaan laittaa liikkeelle ja innostaa ihmisiä niihin mukaan, täytyy tietää tapahtuman teema ja tavoite. Teema on aihe, jonka äärelle halutaan teemasta kiinnostuneita ihmisiä kutsua toteuttamaan itse tapahtumaa. Se voi olla mitä tahansa, esimerkiksi työssä jaksaminen, luonnonsuojelu, yhteinen harrastus tai vaikkapa hyvä ruoka – tai esimerkiksi taide ja kulttuuri, kuten Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalin esimerkissämme. Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalin teema määrittyi luontevasti nuorten monitaidetapahtumaksi, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Nuori Kulttuuri -toiminnan tehtävänä on kehittää lasten ja nuorten taideharrastuksia. 

Klassikkoja joukkoistetuista tapahtumista ovat vaikkapa Siivouspäivä tai Ravintolapäivä. Mutta se voi olla myös myös esimerkiksi saman alan ammattilaisten vertaistapahtuma tai vaikkapa työyhteisölle tärkeän strategisen teeman ympärille toteutettu tapahtuma, jossa saadaan työyhteisön jäsenet tai asiakkaat aktivoitua teeman äärelle oman työnsä tulokulmista käsin.

Tavoite on perimmäinen syy, jonka takia tapahtuma tehdään. Tavoitteena voi olla mukavan yhdessäolon tai tekemisen tavoittelu, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tiedon lisääminen tai vaikkapa nuorille mielekkään ja merkityksellisen toiminnan mahdollistaminen.

Ilman innostuneita tekijöitä ei tule tapahtumaa

Ihmisten eli tekijöiden mukaan kutsuminen ja innostaminen ovat joukkoistetun tapahtuman onnistumisen tärkeimmät edellytykset, sillä juuri ihmisten joukkoälyn ja joukko-osaamisen hyödyntäminen on menetelmän ytimessä.

Nuori kulttuuri Kuopio -festivaalissa aktivoitiin mukaan tekemiseen nuoria, mutta myös kuntasektorin ja kolmannen sektorin toimijoita sekä ammattitaiteilijoita (ks. kuvio 1). Nuoret ovatkin erinomainen ryhmä tämän kaltaiseen osallistuvaan toimintaan: on tunnistettu, että nuorten mahdollisuuksille edistää vertaistensa osallistumista ja vastuunkantoa yhteisistä asioista tulisi luoda enemmän rakenteita. Tällaisen joukkoistetun tapahtumatuotannon kaltaiset rakenteet tekevät nuoresta osallistujan aktiivisen omaa toimintaansa toteuttavan osallistajan.³ Joukkoistetussa tekemisessä konkretisoituu usein myös monialainen ja -toimijainen yhteistyö, jota esimerkiksi juuri nuorisotyössä on viime vuosina painotettu^{4, 5} . 

Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalin vinkit ihmisten innostamiseen:

• Lähde rakentamaan tekijäryhmä ajoissa. Rajaa tapahtuman koon ja teeman mukaan, kuinka monta toimijaa otat mukaan. 100 osallistujan tapahtumaan ei tarvitse osallistaa niin isoa joukkoa kuin 5000 hengen tapahtumaan.
  
• Panosta sitoutumiseen ja innostamiseen. Pitkä ideointivaihe mahdollistaa myös innostuneen ja sitoutuneen ilmapiirin, jossa kaikki on mahdollista. Varaa siis ideointivaiheeseen riittävästi aikaa. Esimerkiksi tässä tapahtumassa ensimmäinen puoli vuotta oli pitkälti ideahautomoa ja mitä lähemmäs tapahtuma-ajankohtaa tultiin, sitä enemmän alkoi tapahtua myös konkreettisia asioita.
  
• Mukaan tarvitset ihmisten lisäksi usein myös organisaatioita, joilta saadaan käyttöön esimerkiksi tapahtumatiloja. Etsi nämä vastuuhenkilöineen ensin. Kuuntele heidän tarpeensa ja haaveensa siitä, mitä tapahtuma voisi heidän toimintaansa mahdollistaa.
  
• Ota mukaan erilaisia toimiijoita kentältä tilatoimijoiden tarpeiden ja haaveiden pohjalta. Mitä monipuolisemmin mukana on erilaisia tekijöitä, sitä monipuolisempi tapahtumasisällöstä tulee.  Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalilla tämä tarkoitti joukkoa nuoria tekijöitä sekä niin nuorisotyön, tapahtumatuotannon kuin itse tapahtuman sisällönkin ammattilaisia.
  

Tehtäviä annetaan joukkojen tehtäväksi

Joukkoistetun tuotannon ytimessä on, että perinteisesti ammattilaisille kuuluvia tehtäviä annetaan joukkojen eli mukaan innostettujen ihmisten tehtäväksi. Kaikkia tehtäviä ei kuitenkaan tarvitse tai kannatakaan joukkoistaa, vaan valita sopivat paikat huolellisesti. Tapahtumissa joukkoistaa voi esimerkiksi ideointivaiheeseen, sisällöntuotantoon, tiedotukseen ja markkinointiin, infrastruktuurin rakentamiseen, yhteistyöverkoston rakentamiseen tai vaikkapa käsikirjoittamiseen liittyviä tehtäviä. 

Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalilla nuoret ja myös mukana olleet muut toimijat ottivat haltuunsa perinteisesti ammattituottajille, nuorisotyöntekijöille tai vaikkapa taiteilijoille kuuluneita tehtäviä. He suunnittelivat tapahtuman sisällön alusta asti itse, rakensivat ohjelman ja toteuttivat tapahtuman markkinointiin ja tiedotukseen liittyviä asioita. Nuoret oppivat, miten markkinoida ja viestiä omia tapahtuma- ja työpajasisältöjä. Lisäksi he oppivat, miten hyödyntää omaa sisältöä muiden toimijoiden sisältöjen tukena ja luoda näin isompia ohjelmakokonaisuuksia, sillä festivaaliohjelma rakentui osaksi isojen toimijoiden, esimerkiksi museoiden tapahtumatuotannon olemassa olevaa kokonaisuutta. 

Nuori Kulttuuri Kuopio -tuotantotiimin vastuulle jäi tekninen tuotanto eli alustana toimiminen, mutta siinäkin nuoret ottivat vastuuta myös teknisen tuotannon suunnittelusta ja välittivät siitä toiveet tuotantotiimille. Tämä rajaus mahdollisti sen, että nuoret pystyivät keskittymään ja käyttämään aikaansa tapahtumasisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Ammattilainen sysää liikkeelle, fasilitoi tekemistä ja kantaa vastuun

Joukkoistettu tapahtuma eroaa siis perinteisestä tapahtumasta siinä, että sen tekijöinä on muitakin kuin tapahtuma-alan tai tapahtuman teemaan liittyvän alan ammattilaisia. Äkkiseltään voisi kuulostaa siltä, että tekijät jätetään oman onnensa nojaan tapahtumaa tekemään. Tai voi tulla ajatus, että joukkoistamisen tee-se-itse-ajattelu vie koulutettujen, esimerkiksi tapahtuma-alan ammattilaisten, työt. Mutta siitä ei joukkoistetussa tapahtumatuotannossa ole kyse. 

Ammattilaiset ovat joukkoistetussakin tuotannossa tiiviisti mukana, mutta heidän tehtävänsä sijoittuu käytännön toteuttajan roolia enemmän fasilitoijan, sparraajan ja mentorin rooleihin, tekemiseen mukaan innostamisen sekä kokonaisuuden sujuvuudesta ja esimerkiksi lainsäädännön noudattamisesta huolehtimiseen. Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalilla ammattilaisten tehtävänä oli myös nuorten unelmien rahallinen mahdollistaminen. Tätä fasilitoivaa, mahdollistavaa ammattilaisen roolia voidaan kuvata termillä myös termillä “verkostokuriiri”.⁶ 

Mukana olevien ammattilaisten taustalla on yleensä joku organisaatio, yritys tai järjestö, jonka sisällä joukkoistaminen sysätään liikkeelle ja joka juridisesti kantaa vastuun. Esimerkissämme Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalin tuottaja on Suomen Nuorisoseurat ja verkostokuriirina eli fasilitoijana sen työntekijöitä. 

Joukkoistamisessa tekemisen valta sijoittuukin organisaation ja tapahtumaa toteuttavan joukon välille⁷. Joukkoistetussa tapahtumassa ammattilaisen on hyväksyttävä, että ei voi itse päättää kaikesta eivätkä kaikki langat ole omissa käsissä. Mutta samaan aikaan on tiedettävä, missä kaikki langat liikkuvat. Tämä vaatii kärsivällisyyttä ja myös erityistä ammattitaitoa. 

Nuorten kanssa toimittaessa tällä ammattilaisen läsnäolon näkökulmalla on aivan erityisen suuri merkitys, sillä hyvillä läsnäolevilla kohtaamisilla aikuinen osoittaa arvostusta ja nuoreen uskovaa suhtautumista. Ne virittävät nuoren luottamusta itseensä: merkityksellisyyden kokemukset vahvistuvat tiedostetun pystyvyyden, sosiaalisuuden ja omaehtoisuuden tahdolla sekä taidolla.^{8, 9} 

Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalin vinkit verkostokuriirina onnistumiseen:

• Verkostokuriirina toimivalta osallisuuden mahdollistajalta edellytetään fasilitointitaitoja ja vahvaa kuulemisen taitoa siitä, mitä osallistujat tarvitsevat ja millaisia toiveita sisällöntuottajilla on.
  
• Luottamuksen rakentamisella on suuri rooli onnistumisessa, ja se vie aikaa. Joukkoistetussa tuotannossa aikaa meneekin perinteistä tapahtumatuotantoa enemmän eri toimijoiden kanssa keskusteluihin.
  
• Aikatauluttaminen ja viestinnällinen ammattitaito ovat kullanarvoisia taitoja joukkoistetun tapahtuman koordinoijalle. Ennakoi ja sovi ajoissa palaverit. Jaa tekijöitä tarvittaessa tiimeihin. Pohdi, millaista tietoa tarvitset toimijoilta, jotta pystyt viestimään asioista.
  
• Luo kirjalliset sopimukset, joista selviää esimerkiksi se, kuka on vastuussa mistäkin ja millä hinnalla.
  

Miksi joukkoistaminen kannattaa? 

Kuten edellä on kerrottu, joukkoistaminen ei välttämättä vähennä yhtään ammattilaisten työtä – se vain muuttaa muotoaan ja voi jossain kohdissa olla jopa ajallisesti kuormittavampaa. Miksi kuitenkin lämpimästi suosittelemme sen kokeilemista? Teemme niin muun muassa näistä syistä:

• Ihmisten toimijuus ja osallisuus hyvin suurella todennäköisyydellä kasvavat.
• Ihmisten kiinnittyminen käsiteltävään teemaan ja tavoitteeseen vahvistuu.
• Moninaisuus on paremmin läsnä, sillä joukkoistaminen tuo yllättäviäkin sisältöjä mukaan.
• Tapahtuman markkinointi helpottuu, sillä ihmiset edistävät mielellään itse tekemänsä tapahtuman mainostamista muun muassa omissa some-kanavissaan ja muissa sosiaalisissa piireissään.
• Tapahtumasta tulee kohderyhmänsä näköinen eli kiinnostava myös niille osallistujille, jotka eivät ole olleet sitä tekemässä.

Mukana olleiden kokemuksia Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalilta 

Miten osallistujat kokevat tällaisen tapahtuman tekemisen tavan? Jaamme artikkelin loppuun vielä muutamia kokemuksia Nuori kulttuuri Kuopio -festivaalilta. Mukana tapahtuman toteuttamisessa olleiden nuorten aikuisten Altti Kirun, Eltti Oskarin ja Andrea Puscasun kommentit kuvaavat hyvin osallisuuden ja toimijuuden kokemuksen syntymistä sekä osallistuvan prosessin roolia osallistujan oman osaamisen kehittämisessä. 

Olen oppinut valtavasti ollessani mukana Nuori Kulttuurin ja Suomen Nuorisoseurojen eri hankkeissa ja projekteissa. Olen oppinut valtavasti tapahtumatuotannon eri osa-alueista Nuori Kulttuuri -tapahtumien yhteydessä toteutetusta Resonanssi-hankkeesta sekä seuratessani suurempia tapahtumatuotantoja Talksien fasilitaattorina ja osallistujana. Porinapodi taas on antanut minulle varmuutta ryhmien ohjaamiseen, kun työskennellään tavoitteellisesti sisällöntuotannon parissa. Olen kehittynyt mm. laajempien kokonaisuuksien hahmottamisessa, aikataulutuksessa sekä suurien työmäärien hallitsemisessa. (Altti Kiuru, Suomen Nuorisoseurojen nuorten vaikuttajaryhmän nuori mentori)

Tapahtuma antaa kokemusta yhteistyön tekemisestä, mutta myös auttaa näkemään ja luomaan arvostusta omaa tekemistä kohtaan. (Taidevoima-työpajan vetäjä Andrea Puscasu)

Yhtenä tärkeänä tavoitteena toiminnassa oli myös nuorten verkostojen vahvistaminen. Nuori Kulttuurilla halusimme ottaa askeleen suuntaan, jossa nuoret voisivat saada omaan verkostoonsa taiteen ammattilaisia ja kunta-alan toimijoita, jotta voisivat työllistyä myös myöhemmin omien sisältöjensä kautta. Esimerkkinä kuvaamme tässä lavarunouspajan, jonka toteuttamiseen yhdistyi monen eri toimijan osaamista ja jonka lopputuloksena syntyi aivan uudenlainen konsepti. Työkseen lavarunouspajoja vetävä Juho Kuusi yhdisti oman pajansa osaksi nuoren aikuisen Eltti Oskarin Queer-runoillan osia. Myös itse pajassa oli osallisuuden näkökulma läsnä, sillä siellä harjoiteltiin taitoja esittää omia runoja. Niitä osallistujat pääsivät esittämään myös Nuori Kulttuuri Kuopio -festivaalin päätapahtumassa. 

Funkkaa Taikka Kuole -osuuskunnan dj-pajan nuoret treenasivat kevään 2023 aikana dj-taitojaan ja toivat omat soittosettinsä tapahtuman runoiltaan. Näin kaksi eri taiteenmuotoa yhdistyi ja nuoret aikuiset löysivät yhtymäpintoja toistensa taiteenmuodoista. Kaikki tiimissä mukana olleet löysivät uusia mahdollisuuksia taidemuotojensa kehittämiseen ja moninaisemman tapahtuman tuottamisen.

Nuori Kulttuuri Festival Kuopio 2023 kautta koin saavani omalta alan lisäksi verkostooni myös muiden taiteen alojen toimijoita. Koska olin eri paikkakunnalta, pääsi tutustumaan eri taiteenalojen ihmisiin valtakunnallisesti ja Kuopion lähiseudulta tämän kautta ja viemään tietoisuutta eteenpäin omasta taiteestani ja työpajoistani. (Taidevoima-työpajan vetäjä Andrea Puscasu)

Näillä tehtävillä, joissa olen toiminut, on ollut oleellinen rooli ammatti-identiteetin rakentumisen lisäksi erilaisten verkostojen muodostumisessa. Näistä verkostoista on ollut merkittävää apua omalle työllistymiselle sekä omiin produktioihin osaavan työryhmän muodostamisessa. (Altti Kiuru) 

Myös moni kuntasektorin toimija löysi uusia mahdollisuuksia kertoa omasta palvelustaan nuorille. Esimerkiksi Kuopion pääkirjasto tutustui paikalliseen Nekocon-yhdistykseen, joka järjesti yhteistyössä raahelaisen Kazeconin kanssa Minicon-tapahtuman festivaalien aikaan. Tämän seurauksena Kuopion pääkirjaston lasten ja nuorten osasto on nyt mukana Nekoconin vuotuisessa tapahtumassa näytteilleasettajana.

Kaiken kaikkiaan tuottamisen joukkoistaminen on menetelmänä avannut uudenlaisia osallisuuden ja osallistumisen kokemuksia nuorille sekä ammattilaisille sekä tarjonnut laajempaa ammattitaitoa ja työvoimaa festivaalin tekemiseen. 

Lähteet

1. Ks. esim. Halonen, Katri & Ala-Nikkola, Elina. 2016. Kurkistuksia festivaalituotannon joukkoistamiseen. Teoksessa Silvanto, Satu (toim.) 2016. Festivaalien Suomi (pdf). Cuporen julkaisuja 29. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.
2. Brabham, Daren C. 2013. Crowdsourcing. Cambridge, Massachusetts: MIT Press Essential Knowledge Serie.
3. Halonen, Katri 2020. Toimenpidesuositukset päättäjille. Nuorten osallisuutta ammattiala- ja sektorirajoja murtaen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 57. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
4. Ks. esim. Hilpinen, Merja, Lindroth, Marika & Jaakkola, Jutta 2015. Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus ja seuraava haku (SlideShare). Verkkosivusto. Viitattu 2.10.2023. 
5. Ks. esim. Niemi, Johanna (toim.) 2019. Höntsä – harrastamista vapaa-ajalla ja oppilaitoksissa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 27. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
6. Ala-Nikkola, Elina 2015. Konserttisaleista kaupunkiaktivismiin. Osallisuuden suuntia kunnallisten kulttuurituottajien työssä. Opinnäytetyö. Kulttuurituotannon (ylempi AMK) tutkinto-ohjelma. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.2
7. Joensuu, Mika 2014. Joukkoistaminen ja verkon parvet nuorisotyön välineinä: HypeCon-toiminta ja Impulssi-toimintamalli. Opinnäytetyö. Järjestö- ja nuorisotyön (ylempi AMK) koulutusohjelma. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.
8. Rautiola, Teija 2018. “Jos joku aikuinen joskus ois kysynyt”. Teoksessa Rautiola, Teija & Ala-Nikkola, Elina (toim.) 2018. Kohtaa nuori. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
9. Deci, Edward L. & Ryan, Richard M. 2000. The ‘what’ and ‘why’ of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry 11 (4).