Post-it-lapuista ilmapalloihin: luovat ratkaisut työskentelyn tukena

Työkaluja
Luovuus työssä, Välineet, Osallistaminen

Muotoilijana olen tottunut hyödyntämään kokemuksellisia palasia osallistavissa hetkissä, kuten erilaisissa työpajoissa. Lisään tarvittaessa mukaan audiovisuaalisia ärsykkeitä, liikettä, objekteja ja niin edelleen. Näillä kokemuksellisilla, luovilla ratkaisuilla pyritään tukemaan uusien ideoiden synnyttämistä, yhteisen ymmärryksen vahvistamista tai yhteisön merkityksen korostamista erilaisten prosessien läpiviemisessä.

Vaikka luova tekeminen saattaa tuntua arjen suorittamisessa tai normaalissa työnkuvassasi kaukaiselta, on se meihin sisäänrakennettu ominaisuus jota on mahdollisuus herätellä, ruokkia ja soveltaa kaikkeen mahdolliseen1. Jotta luovien menetelmien soveltaminen helpottuisi, onkin hyvä aloittaa oman luovuuden herättelyllä – vaikkapa varmistamalla luovia taukoja omaan työpäiväänsä2. Bohmin3 mukaan “Luova ihminen on onnellinen, ja toisaalta ihminen on luovimmillaan silloin, kun hänellä on hauskaa. Kannattaa siis aloittaa luovuutensa harjoittaminen saman tien!”

Luovuuden hyötyjä on tunnistettu ja listattu lukematon määrä, mutta haluan nostaa seuraavaksi neljä näkökulmaa luovien ratkaisujen vaikutuksista yhdistettynä osallistaviin hetkiin. Luovilla ratkaisuilla ei siis vain välttämättä päästä innovatiivisiin lopputuloksiin ja ratkaisuihin vaan – oikein ajoitettuna ja tavoitteeseen suhteutettuna –  ne voivat palvella eri tavoin työpajan etenemistä. 

Luovat ratkaisut apuna osallistamisessa:

  • Auttavat osallistujaa irtautumaan mielen päällä olevista asioista – virittäytyminen
  • Auttavat osallistujaa laajentamaan perspektiiviä ja ymmärtämään toisia näkökulmia – empatia
  • Luovat yhteisen kokemuksen, mikä luo tunteen osallistujille yhteenkuuluvuudesta – ryhmäytyminen
  • Auttavat irtautumaan tyypillisistä ajatusmalleista ja ajattelua ns laatikon ulkopuolelta  – luovuus

Keskity olennaiseen

Niin hauskaa kuin irtautuminen arjesta ja perustyöstä voikin olla, luovien menetelmien hyödyntämisessä on tärkeää säilyttää tasapaino asian äärellä olemisen ja keskittymisen välillä. Siinä missä muovailuvaha tai legot auttavat sisäistä lasta heittäytymään, on tärkeää muistaa myös työpajalle asetetut tavoitteet. 

Myös asiantuntijuus ja osallistujien motivaatio kärsivät helposti, jos osallistavasta hetkestä tulee olo, että ollaan “lastentarhassa leikkimässä”. Luovien menetelmien käytön pitää tuntua työskentelyn loogiselta osalta ja palvella tavoitetta. 

Luo turvallinen tila kaikille

Heittäytyminen ja irtiotot ovat hyvin henkilökohtaisia ja tilannesidonnaisia asioita. Niihin liittyvät niin mukana olevien henkilöiden persoonat, keskinäiset valtasuhteet, energiataso kuin yleinen ilmapiirikin. Ota siis huomioon etukäteen, että on tärkeää mahdollistaa mahdollisimman luonnollisesti myös vaihtoehtoinen tai vähintään kevennetty osallistumistapa niille, jotka sen kokevat itselleen sopivammaksi. Tärkein yhdessä tekemisen pohja on turvallisen ja mielekkään tilan luominen kaikille osallistujille.

Esimerkkejä luovista sovelluksista

Olen valinnut esimerkkejä itse soveltamistani tai toisten vetämissä työpajoissa hyviksi havaitsemistani luovista ratkaisuista. Inspiroidu esimerkeistä ja sovella vapaasti. 

Juhlava/erityinen hetki
  • käytä ilmapalloja, värivaloja, tarjoiluja

Eräässä monipäiväisen tapahtuman viimeisessä yhteisessä työpajassa haluttiin vielä kerätä rennolla, mutta mietityllä tavalla osallistujien ajatuksia ja kiittää samalla osallistumisesta tapahtumaan. Tapahtumaan pystytettiin kolme tehtäväpistettä, joilla oli kullakin oma teemansa. Jokaisen pisteen merkkinä oli ilmassa leijuva tapahtuman väreissä hehkuva heliumilmapallo. 

Ensimmäisessä tehtäväpisteessä jätettiin terveisiä omasta organisaatiosta seinässä olevalle isolle maailmankartalle. Toisessa täytettiin ystäväkirjamainen sivu jokaisesta osallistujasta kooten kaikki yhteen kansioon, ja kolmannessa pisteessä ihmiset saivat ottaa toisistaan polaroid-kuvia, jotka koottiin kokonaisuudeksi seinälle. 

Osallistavien tehtäväpisteiden lisäksi pieni syömä- ja juomatarjoilu viimeisteli juhlavan sekä rennon tunnelman, jossa jokainen osallistuja tunsi itsensä arvostetuksi ja osaksi ryhmää sekä jaksoi vielä jakaa näkökulmiaan järjestäjille.

Virittäytymiseen/ymmärryksen kasvattaminen
  • hyödynnä mielikuvaharjoitusta, tarinoita, videota, kuvakortteja

Useimmalla osallistujalla arjessa on pahimmillaan useampi palaveri päivässä, lyhyitä taukoja ja pitkä tehtävälista vähintään mielessään. Rauhoita tilanne alkuun ja käske osallistujien vaikka sulkea silmät, hengittää hetken syvään ja jaa mielikuva tai tarina tai esitä aiheeseen johdatteleva kysymys. 

Anna osallistujille pieni hetki olla virikkeen äärellä, minkä jälkeen on hyvä myös antaa henkilöiden jakaa juuri heränneitä ajatuksiaan. Kokemuksen myötä ryhmä on päässyt asian äärelle sekä alkaa ryhmänä ratkoa käsillä olevaa tehtävää. 

Laatikon ulkopuolelta ajattelemiseen
  • lähtekää ulos, liikkukaa tilassa, käyttäkää välineitä, joita ei yleensä käytetä, kuten muovailuvahaa, legoja, värikyniä. 

Mikäli uusia ideoita kaivataan, ei niitä kannata etsiä tavanomaisilla menetelmillä. Laita asiantuntijat liikkumaan, tekemään käsillään tai herättelemään leikkisyyttä. Milloin olet esimerkiksi viimeksi käynyt kävelypalaverilla tai rakentanut muovailuvahasta tai legoista jotain? 

Jokaista ajatusta ei välttämättä tarvitse aina dokumentoida ja kirjoittaa. Uskalla antaa osallistujien olla tekemisen äärellä, ajatella ja jakaa keskeneräisiäkin ajatuksia. 

Luovuus lähtee usein hitaasti liikkeelle. Huomioi, että hyviä uusia ideoita saattaa tulla vasta työpäivän jälkeen. Mieti, miten osallistujat voivat jakaa nämä aivoitukset kenties vielä jälkikäteenkin. Kehota osallistujia rohkeasti kirjaamaan myöhässäkin tulleet asiat kännykkään tai paperille tai vaikkapa äänittämään ne. 

Esimerkiksi monipäiväisessä tapahtumassa voi seuraavan päivän aloittaa sillä, että osallistujat voivat jakaa parille tai pienessä ryhmässä, minkälaisten ajatusten äärellä he ovat edellisenä päivänä tai päivän päätteeksi olleet. Usein hyvistä ideoista merkkinä toimii se, että ne jäävät tai palautuvat helposti mieleen, kun on jälleen asian äärellä. 

Lähteet

  1. Launonen, Krista 2014. Luovuus lähtee käsistä. Helsinki: Gummerus.
  2. Bohm Jani 2023. Pidä luova tauko. Kreodi. Ammattikorkeakoulujen kirjastojen verkkolehti. 1/2023.
  3. Bohm 2023.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös