Tämä peli vetelee! – Työkaluna pelillistäminen

Pelillistämisen tarkoituksena on hyödyntää pelien tuomia positiivisia piirteitä toisessa kontekstissa. Se voi parhaimmillaan tehdä työskentelystä hauskempaa, vuorovaikutteisempaa ja motivoivampaa sekä tilaisuutta fasilitoivalle että siihen osallistuville. Monet fasilitointimenetelmät ja työpajakäsikirjoitukset ovat pienellä vinksautuksella käännettävissä pelillisiksi.

Työ hyötyy siitä, kun on hauskaa

Pelit ovat hauska tapa viettää aikaa yhdessä. Kilvoittelu, pelin tuoksinnassa syntyvä yhteinen sanailu ja hassuttelu sekä yhdessä pulmien ratkominen positiivisesti tiivistävät tunnelmaa ja aktivoivat osallistumaan. Parhaimmillaan kokemus jää elämään tarinoina ainakin peliin osallistuneiden keskuuteen. Palanen tästä on pelillistämällä siirrettävissä työarkeen.

Pelillisyyden on todettu tukevan muun muassa rennon ilmapiirin ja luottamuksen syntymistä sekä yhteisöllisyyden kokemusta. Pelillisyys parhaimmillaan myös syventää keskusteluja ja antaa niihin oman hauskan vireensä. Arkitodellisuudesta hetkeksi irrottava pelin maailma voi toimia luovuuden vapauttajana, mistä on hyötyä erilaisissa työprosesseissa. 

Pelit työkaluna

Pelillisyys on menetelmä jonkin asian työstämiselle yhdessä. Pelillinen kehys täytyy valita sisällöllisen tavoitteen mukaisesti. Etsitäänkö esimerkiksi ratkaisuja haasteisiin, jolloin vaikkapa vastajoukkueen hyväksymän ratkaisuehdotuksen esittämällä päästään pelissä eteenpäin? Tai tavoitteena voi olla synnyttää uusia ideoita toiminnan kehittämiseen, jossa jokaista sellaista ideaa kohti, jota muilla joukkueilla ei ole, saa pelimerkin jatkoa varten. Tärkeää on, että ennalta on sovittu myös, miten pelissä syntyvää sisältöä dokumentoidaan ja mitä esiin nousseille asioille jatkossa tehdään. 

Peli sääntöineen antaa osallistujille roolin, osallistumisen vuorot sekä raamit yhteiselle toiminnalle riippumatta titteleistä tai sanavalmiudesta. Jo tästä syystä pelit sopivat erinomaisen hyvin tilanteisiin, joissa tavoitteena on koko porukan osallistuminen. Ne tukevat tasapuolista osallistumista. Pelit, jotka vaativat edetäkseen vuorovaikutusta ja yhteistä ongelmanratkaisua, toimivat erityisen hyvin. 

Valmiita työelämän kehittämiseen suuntautuvia hyötypelejä on olemassa varsin vähän. Yksi helposti sovellettava on Metropolia Ammattikorkeakoulussa kehitetty Osuma-peli¹. 

Ideoita voi hakea niin lauta- tai korttipeleistä, seurapeleistä, strategiapeleistä kuin toiminnallisista leikeistä – miksei mobiilipelien maailmasta tai tv:stä tutuista formaateistakin. Luovat kokeilut ovat pop! 

Pelillistä työskentelyä suunnitellessa muista ainakin nämä:

1. Pelin kulun kannattaa pohjautua johonkin kaikille tuttuun peliin tai olla muutoin yksinkertainen ja nopeasti omaksuttavissa. Näin sääntöjen muistelu ja tarkennus eivät vie energiaa itse asialta.
2. Mahdollisuuksien mukaan testaa pelin kulku ennen h-hetkeä vaikka omien työkavereidesi kanssa. Tarkista myös, että pelin kesto on aikatauluun sopiva.
3. Ei peliä pelin vuoksi. Varmistu, että peli tukee työskentelyn tavoitetta. Huolehdi, ettei pelaaminen vie tilannetta mennessään muuhun suuntaan.
4. Kilpailu, voittamisen tai häviämisen mahdollisuus, motivoivat pelissä eteenpäin. Muista myös tuurilla eteneminen, se usein lisää tilanteeseen hauskuutta.
5. Jos valittu pelikehys sisältää palkintoja tai etuja, varmista, että ne perustuvat selkeisiin kriteereihin.
6. Joukkuepohjainen työskentely usein tukee vuorovaikutuksen syventymistä.
7. Pelien kautta kannattaa lähestyä todellisia haasteita. Älä päästä osallistujia liian helpolla.
8. Peli tyypillisesti synnyttää keskustelua, niitä meheviä pelitilanteiden jälkipyykkejä. Varaa riittävästi aikaa keskusteluun varsinaisen pelitilanteen jälkeen.
9. Valmistele ennakkoon, miten pelin aikana nousseita asioita dokumentoidaan ja hyödynnetään jatkossa. Varmista, että osallistuvat ovat tietoisia tästä jo ennen peliä. 
10. Huomioi, että aivan jokainen ei peleistä innostu, ei mökkivieraana eikä työtilanteissa. Mieti jo ennalta muita tapoja osallistua. Peliä seuraavalla henkilöllä voi myös olla mielekäs rooli.

Esimerkki työpajan pelillistämisestä

Perinteinen työpaja:

1. Virittäytyminen 
2. Tavoitteiden ja työpajan kulun esittely. Alustus aiheesta, jos tarpeen.
   Esimerkki: Luovan alan mikroyrittäjille suunnatussa työpajassa tavoitteena on keskustella mikroyrittäjien työhyvinvointia edistävistä asioista ja löytää konkreettisia tapoja viedä hyvinvointia edistäviä asioita omaan arkeen. 
3. Keskustelu pareittain ja yhdessä.
   Esimerkki: Mistä yksinyrittäjän (työ)hyvinvointi muodostuu? Keskustelun päätteeksi valitaan yhdessä 3–4 olennaisinta asiaa.
4. Ideointi.
   Esimerkki: Valittua ideointimenetelmää käyttämällä yksin, pareittain ja yhdessä ideoidaan konkreettisia tapoja toteuttaa tavoitteita omassa arjessa. Ideat kirjataan lapuille ja ryhmitellään teemoittain esimerkiksi seinälle, jossa ne ovat kokonaisuutena hahmotettavissa ja helposti liikuteltavissa.
5. Priorisointi.
   Esimerkki: Pareittain ja yhdessä keskustellen teemakohtaisesti nostetaan ideoista esille esimerkiksi olennaisin, yllättävin ja se, mihin on helppo tarttua heti huomenna. Henkilömäärästä ja teemojen määrästä riippuen yksi pari työstää yhtä teemaa tai kaikki kiertävät jokaisen teeman läpi.
6. Yhdessä keskustellen.
   Esimerkki: Huomioita ja tunnelmia. Miten varmistetaan, että nostetut ideat päätyvät osaksi arkea? Mikä estää ja mikä mahdollistaa? 
7. Työpajan päätös, dokumentointi ja jatkosta sopiminen.

Pelillistetty versio työpajasta:

1. Asettuminen työpajaan: joukkueiden muodostaminen, kohta 3, toimii virittäytymisenä.
2. Tavoitteiden ja työpajan kulun esittely ja alustus aiheesta, jos tarpeen.
   Esimerkki: Luovan alan mikroyrittäjille suunnatussa työpajassa tavoitteena on keskustella mikroyrittäjien työhyvinvointia edistävistä asioista ja löytää konkreettisia tapoja viedä hyvinvointia edistäviä asioita omaan arkeen. 
3. Joukkueiden muodostaminen. Jakaudutaan 2–4 henkilön joukkueiksi esimerkiksi arpomalla. Joukkueet keksivät itselleen nimen ja valitsevat värin. Joukkueet esittäytyvät lyhyesti.
4. Pelipöydän rakentaminen. Keskustelu joukkuekohtaisesti.
   Esimerkki:
   1. Mistä yksinyrittäjän (työ)hyvinvointi muodostuu? Mitä kannattaa tavoitella?
   2. Valitkaa kolme mielestänne tärkeintä. Tilan keskellä on iso pyöreä pöytä. Siihen on teipattu tikkataulu-tyyppinen pelilauta. Kukin joukkue asettaa tikkataulun keskelle mielestään olennaisimman, seuraavalle kehälle seuraavaksi olennaisimman ja niin edelleen joukkueensa väriteeman mukaisia lappuja hyödyntäen. Keskiympyrä on kolmen pisteen, seuraava kehä kahden pisteen ja ulommainen yhden pisteen arvoinen. Tästä muodostuu pelilauta. (Pelilauta jätetään seuraavan vaiheen ajaksi odottelemaan.)
5. Pelimerkkien kerääminen. Ideointi. Fasilitoija on valinnut ennakkoon 10 aiheeseen osuvaa sitaattia, kyky- tai fiiliskorttia tai vaikkapa Sitran megatrediä, jotka hän yksi kerrallaan lukee. Yhtä asiaa kohti on kaksi minuuttia aikaa kirjata mahdollisimman monta konkreettista ideaa, miten sitä voisi käytännössä arjessa toteuttaa. Ideat kirjataan joukkueen värin mukaisille lapuille, yksi idea lappua kohti. Idealaput ovat seuraavassa vaiheessa pelimerkkejä. Hyötyä on niin määrästä kuin laadusta.
6. Pöytääminen. Joukkueen pelipaikka arvotaan niin, että edessä eivät ole oman joukkueen laput. Kukin joukkue vuorollaan pyrkii pöytäämään pelimerkkejä pelipaikalleen, yhden vuoroa kohti. Kolmen pisteen paikkoja kannattaa tietenkin suosia! Pöytääminen tapahtuu niin, että idean sopivuus perustellaan pelilaudalla lukevan tavoitteen mukaan. Tavoitteet asettanut joukkue hyväksyy tai hylkää perustelut eli pöytäyksen. Lisä- ja vastaperusteluja kuullaan tarpeen mukaan. Eteneminen on hyvä pitää ripeänä. Mikäli ideoissa on toistoa, ei lisäpisteitä kerry. Huom! Tämä vaihe voi viedä yllättävän kauan. Sitä voidaan rajata esimerkiksi rajoittamalla ennakkoon pelimerkkien määrä joukkuetta kohti.
7. Pelin päättäminen: Lasketaan pisteet pelilaudalle pöydättyjen ideoiden mukaisesti ja todetaan pelin voittaja. Vaihtoehtoinen, leikkimielinen tapa ratkaista pelin voitto voisi olla vaikka paperitollojen heittäminen roskakoriin. Niin monta heittoa joukkuetta kohti kuin joukkue sai pisteitä. Vinkki: pienet palkinnot juhlistavat pelitilannetta!
8. Jälkipyykki: Huomioita syntyneistä ideoista ja niiden perusteluista. Valitaan ideat, joihin halutaan tarttua ja/tai joihin on mahdollista tarttua ensimmäisenä. Miten varmistetaan, että nostetut ideat päätyvät osaksi arkea? Mikä estää tai mikä mahdollistaa? 
9. Työpajan päätös, dokumentointi ja jatkosta sopiminen.

Lähteet

1. Halonen, Katri, Salmenkangas, Mai & Wallin, Riikka 2019. Osuma-peli. Innostusta yhteiskehittelyyn. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. 

Lue lisää:

Hytti, Tytti & Kähkönen, Pekko 2019. Pelillisyys ja leikillisyys aikuissosiaalityössä (PDF). Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.

Järvensivu, Anu 2017. Pelillistäminen ja digitaaliset pelit työelämän kehittämismenetelminä. Aikuiskasvatus 4/2017.

Poussa, Liisa & Ylikoski, Terhi 2022. Miksi pelillisyyttä kannattaa hyödyntää tulevaisuusajattelussa? Sitra. Verkkosivusto. Viitattu 12.8.2023.